Asiaan, eli kesä alkakoon!

Koska minulla oli lähes koko nuoriso-osasto vieraanani parin päivän ajan, jouduin pidättelemään remonttihommien kanssa. Olimme saapuneet talolle rättiväsyneinä torstaina ja jo perjantaina aloin stressaamaan sitä, etten ollut vielä aloittanut mitään. Tätä asiaa täytynee työstää.

Perjantaina kävimme vihdoin Cinque Terressä. Vihdoin, sillä paikka on ollut mielessäni jo ainakin kymmenen vuoden ajan. Ja kyllä, paikka olisi ollut ihastuttava silloin aikoinaan. Nyt käytyäni useammassa ligurialaiskylässä, en kokenut mitään erityisiä tunnereaktioita. Aivan liikaa turisteja ja työhönsä ja turisteihin kyllästyneitä kauppiaita. Jätimme auton Levanton asemalle ja ostimme CT-päivälipun. Ajoimme junalla ensin kauimmaiseen kylään, Riomaggioreen. Otin kuvan siitä, mistä olin nähnyt muiden ottamia kuvia. Tarkoituksena oli kävellä viereiseen Manarolaan, mutta rantatie oli remontissa, joten siirryimme Manarolaan junalla. Minulla on puhelimen näytönsäästäjänä kissa takanaan Manarola ja Italian talon keittiön seinällä roikkuu nuoren taiteilijan näkemys Manarolasta. Niinpä kiipesimme juuri siihen kohtaan, josta sain sen oikean kuvan. Pidättäydyin ostamasta t-paitaa tai kangaskassia sillä samalla kuvalla. Viimeinen kohteemme oli Vernazza, joka valikoitui keskeisen uimarantansa perusteella. Kolmen kylän kokonaisuudesta Vernazza miellytti minua eniten rosoisuudellaan sekä jylhillä, vehreillä rantakallioillaan. Nuoriso kävi uimassa, veden lämpö oli kuulemma kuin Suomen järvi heinäkuussa.

Riomaggiore
Manarola
Vernazza

Vernazzan ranta

Lauantaina iltapäivänä pääsimme viimein tyttären kanssa työn touhuun. Aloitimme ylimmän kerroksen aulasta, joka on tämän kesän työlistalla. Aulan ikkuna vaikutti minusta pari vuotta sitten niin huonokuntoiselta, että se pitäisi vaihtaa ja ikkunan alapuolella olevat isot kolot seinässä mahdottomilta korjata. Olin peittänyt ikkunasyvennyksen isolla cyproc-levyllä, jonka nyt kahden vuoden jälkeen vedin pois. Nyt muutamaa kokemusta rikkaampana tilanne ei näyttänyt lainkaan pahalta. Ikkunan lasi oli ehjä ja karmit paikallaan. Ja on tässä pahempiakin seiniä paikkailtu!

Ensimmäisen paikkauskerroksen jälkeen innostuimme päällystämään parvekkeen ovea koristestyroksilla. Parvekkeen ovi on vanha kylpyhuoneen ovi, joka ei eristä talvella yhtään. Olemme pohtineet siihen erilaisia väliaikaisratkaisuja siksi aikaa, kunnes saamme hankittua ihanan lasioven. Ostin alunperin siihen liimattavaksi koristestyroksipaloja, mutta ilmeisesti hylkäsimme ajatuksen jossain vaiheessa. Mallailin paloja paikoilleen, eikä lopputulos näyttänyt hassummalta. Puolesta välistä ylöspäin liimailin paloja ovi auki, mikä oli virhe. Nyt osa paloista on juuri sen verran väärässä reunassa, ettei ovea saa kiinni. Huomenna yritän sahata reunan leipäveitsellä ja laitan myöhemmin kuvan.

Tytär sai iltaa kohden aivan hepulin: hän kokosi minun huoneeseeni sen Suomesta tuodun lipaston sekä keittiön kaapit. Siirtelimme iltaa myöten keittiön kalusteita ja on se nyt kiva, kun keittiössä on kaappitilaa ja erityisesti työtaso. Astianpesukoneen pitäisi tulla huomenna, lieden tilaan tänä iltana ja viimeinen kokonaisuus, eli pesuallas ja alakaappi tulevat Ikeasta loppukuusta. Yritän vielä kysyä Ikeasta, voisiko kuljetuksen vaihtaa noudoksi, ettei tarvitsisi odotella niin pitkään. Ja nythän on jo todistettu mitä kaikkea autoon mahtuu. Yksi allaskaappi on pikkujuttu.

Ikea on poistanut hanoista astianpesukoneen vesihanan ja korvannut sen jollain monimutkaisella sähköisellä systeemillä. Katselin rautakaupassa tänään hanoja, eikä niissäkään ollut sulkua astianpesukoneelle. Se asia täytyy siis selvittää. Ja kunhan tavaroiden tulon aikataulut selviävät, pitää yrittää hankkia sähkömies ja putkimies asentamaan tiskikonetta ja yläkerran sähköjä.

Sain laitettua muutaman Italiasta aikoinaan ostamani taulun olohuoneen seinälle
Kaappitilaa ja työtaso
Kylpyhuoneen kaapin ovi löytyi. Sen paikalleen laittaminen oli aika hikinen homma.
Vanha hella tukkii nyt keittiötä ja toimii tiskitelineenä. Toivottavasti saamme raahattua sen ulos.

Pihan heinikko oli kasvanut varsin korkeaksi poissaollessamme. Ostimme työnnettävän ruohonleikkurin. Naapuri katseli pihaa ja ilmoitti tulevansa illemmalla leikkaamaan ruohon. Esittelin hänelle uutta konettani, joka oli vain kokoamista vaille valmis. Naapuri oli sitä mieltä, että voin ajella sillä sitten myöhemmin. Hän kuitenkin ajelee sen ensin, koska siellä voi olla käärmeitä. Sekin homma siis hoidettu. Tänään joimme päiväkahvit ulkona.

Salakuva heinää niittävästä naapurista

Jätä kommentti