Vuoden 2020 aikana en käynyt kertaakaan Italiassa ja vieroitusoireet alkoivat olla kovat. Syksyn edetessä avasin taas Immobiliare -sovellukseni ja piirtelin iltaisin uusia ympyröitä ja alueita. Aina uuden varteen otettavan kohteen löytyessä lisäsin sen suosikkilistaani ja kävin ajelemassa Google Street View:llä lähialueita. Suosikkilista kasvoi, välillä pudottelin sieltä myytyjä kohteista pois ja välillä rajasin kohteita pois esimerkiksi juna-aseman etäisyyden mukaan.

Uuden vuoden lähestyessä talokuume alkoi kasvaa. Silloin ehdotin siskolleni, että mitäpä jos ostaisimme talon yhdessä? Siskon ei tarvinnut kauaa miettiä, ennenkuin vastasi myöntävästi. Tai no, ehkä hänen vastauksensa siinä vaiheessa oli ennemminkin, että eihän se mitään maksa katsella, harkitaan ostamista kun päästään pandemian jälkeen taas paikan päälle.

Aloin katsella kohteita nyt yhteisten kriteerien pohjalta. Siskon perheen ei välitä Italian kuumimmista lämpötiloista, joten sisko järkevämpänä ehdotti asunnon hankkimista Pohjois-Italiasta, koska myös kesällä autoilu sinne olisi nopeampaa kuin etelään. Siskon perheen toiveesta palasin hauissani myös kerrostaloasunnoista takaisin taloihin, koska pieni piha olisi kuitenkin lasten kannalta mukavampi kuin parveke. Harva se ilta lähetin löytämiäni vaihtoehtoja siskolle ja fiilistelimme whatsappissa, kuinka sisustaisimme sen ja mitä remonttia talo tarvitsisi.

Hakualueet olivat tässä vaiheessa Veronan yläpuolinen alue sekä itselleni uusi tuttavuus Liguria ja sen lähialueet. Tältä paratiisimaiselta alueelta, jossa on luonnonpuistoja, vuoristoa sekä kaunista merenrantaa, löytyikin yllättävän paljon budjettiimme sopivia taloja. Tällä hetkellä etsin n. 30.000€ taloa pienellä pihalla, kahdella kylpyhuoneella ja suhteellisen hyvässä kunnossa. Toiveenamme oli, että talo olisi heti asuttavissa, vaikka osaa talosta olimme myös valmiita remontoimaan. Mietin etsiessäni ja hintoja katsellessani, että oliko takana sittenkin joku koira haudattuna. Tulisiko kaupan mukana mummo keinutuolissa, vai oliko hinnasta ilmoitettu vain osa?

Sitten se eräänä huhtikuun iltana osui silmiini. Ilmoituksen ensimmäinen kuva oli jotenkin ruma ja epämääräisen talon kuvan eteen oli suurilla, punaisilla numeroilla kirjoitettu kohteen hinta. Talo ei ollut edes päässyt suosikkilistalleni (jossa oli siinä vaiheessa noin 200 ilmoitusta), mutta jostain syystä tällä kertaa avasin ilmoituksen ja katselin sitä tarkemmin. Seuraavat kuvat sisältä ja pohjapiirroksesta saivat minut tuntemaan, että tässä se nyt saattoi olla. Pohjapiirroksen viereen oli piilotettu kuva talon etupuolelta. Talohan olikin kaunis! Tällä hetkellä taloon kuului kaksi asuttavaa kerrosta sekä kellari ja ylimpään kerrokseen voisi remontoida lisää huoneita. Hinta oli laskettu alkuperäisestä 45.000€:sta 35.000€:een. Lähetin kuvan siskolleni innoissani. Tässä se nyt on, eikö olekin! Siskon mies yritti vähän hidastaa meitä ja ehdotti, että voisimme vielä katsella, mutta minun päätäni oli tässä vaiheessa vähän vaikea kääntää. Täydellistä! Uuden talomme paikka on Bosio.

Laitoin ensimmäisen viestin whatsappilla kiinteistövälittäjä Barbaralle 21.4.2021 ja ilmoitin olevamme kiinnostuneita tästä talosta. Hän vastasi samana päivänä, mikä oli poikkeuksellista aikaisempiin kokemuksiini verrattuna. Kysyin saman tien, onko mahdollista ostaa talo näkemättä sitä ja hoitaa kaupat mahdollisimman pitkälle etänä, koska tilanne oli mikä oli. Hän vastasi, että kyllähän se käy. Seuraava viestini oli 22.4., että miten nyt etenemme?